Kasvisten käyttö on lisääntynyt – arjessa ratkaisee helppous
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin marraskuussa 2024 tavoitteena lisätä muun muassa kasvisten käyttöä. Suositeltu määrä kasviksia on 500–800 grammaa päivässä. Reilua vuotta myöhemmin 58 prosenttia suomalaisista kertoo lisänneensä kasvisten syöntiä, mikä osoittaa, että suunta on oikea. Pysyvä muutos etenee kuitenkin maltillisesti, ja ravitsemussuositusten muistaminen on alkanut hiipua. Hetki-tuotteistaan tunnetun Fresh Servantin teettämä Kasvisbarometri 2026 osoittaa, että kasvisten lisäämistä hidastavat ennen kaikkea arjen kiire ja helppouden puute. Samalla tutkimus tuo esiin myös ratkaisuja: valmiit salaattiateriat tunnistetaan laajasti helpoksi ja toimivaksi tavaksi lisätä kasviksia arjessa.
Kasvistavoitteet ovat muuttumassa teoiksi
Suomalaisten kasvisten syönti on lisääntynyt selvästi reilun vuoden aikana. Vuosi sitten tammikuussa 60 prosenttia kertoi aikovansa lisätä kasvisten syöntiä – nyt lähes yhtä moni on myös tehnyt niin. 58 prosenttia suomalaisista kertoo lisänneensä kasviksia, hedelmiä tai marjoja ruokavalioonsa viimeisen reilun vuoden aikana.
Positiivinen muutos on selvä. 18 prosenttia suomalaisista on lisännyt kasviksia paljon ja pysyvästi, ja 40 prosenttia vähän mutta pysyvästi. Tämä kertoo, että kasvisten lisääminen on monelle jo osa arkea, vaikka suosituksiin on vielä matkaa, sanoo Fresh Servantin toimitusjohtaja Sami Haapasalmi.
Lapsiperheet keskeisessä roolissa tulevaisuuden ruokailutottumuksissa
Kasvisbarometri nostaa esiin lapsiperheet keskeisenä ryhmänä, jossa pienillä arjen ratkaisuilla voi olla suuri vaikutus. 35–44-vuotiaat, joilla on tyypillisesti lapsia kotona, ovat passiivisin ikäryhmä ruokavaliomuutoksissa. Heistä 29 prosenttia ei muista ravitsemussuosituksista mitään, ja reilu neljännes ei ole lisännyt kasviksia lainkaan.
Kasvisbarometri osoittaa, että juuri lapsiperheissä helppoudella on ratkaiseva merkitys. Kun kasvikset ovat helposti saatavilla ja maistuvat koko perheelle, hyvät ruokailutottumukset rakentuvat jo lapsuudessa, Haapasalmi toteaa.
Kun kasvispitoisesta ruoasta tehdään riittävän helppoa ja hyvän makuista, kasvikset löytävät tiensä myös kiireisen lapsiperheen jokaiselle lautaselle. Tätä silmällä pitäen olemme kehittäneet esimerkiksi arkea helpottavia tuoreita salaattisekoituksia, wokkivihanneksia ja pannukasviksia, joissa mausteet ja kastikkeet ovat mukana, jatkaa Haapasalmi.
Ravitsemussuositukset kaipaavat toistoa arjessa
Kasvisten päiväsuosituksen, 500–800 grammaa, muisti vuosi sitten 72 prosenttia suomalaisista. Nyt sen muistaa enää hieman yli puolet. Se on silti yhä parhaiten mieleen jäänyt yksittäinen ravitsemussuositus. Lihavalmisteiden, kuten leikkeleiden ja makkaroiden välttämistä koskevan suosituksen muistaa 44 prosenttia ja punaisen lihan määräsuosituksen 42 prosenttia suomalaisista.
Ravitsemussuosituksista on hyvä muistuttaa säännöllisesti, jotta ne pysyvät mukana arjessa. Tässä meillä kaikilla olisi opittavaa 1,3 miljoonalta yli 65-vuotiaalta suomalaiselta, jotka ovat jo lähes neljännes maamme väestöstä. He muistavat suositukset parhaiten ja myös toimivat niiden mukaan. Eläkeläisistä 65 prosenttia on lisännyt kasviksia. Joka neljäs on vähentänyt lihavalmisteita pysyvästi, tähän on yltänyt 35–44-vuotiaista vain joka kymmenes, kertoo Haapasalmi.
Kasviksia halutaan syödä enemmän – helppous ratkaisee
Fresh Servantin teettämän Kasvisbarometrin mukaan joka toinen suomalainen kokee kasvisten esikäsittelyn työlääksi. Siksi ostetut kasvikset hautautuvat usein jääkaapin pohjalle ja pilaantuvat ennen kuin niitä tulee syötyä.
Suomalaiset arvostavat kasviksia, mutta arjessa helppous ratkaisee. Kun kasvikset ovat valmiiksi pesty, kuorittu, pilkottu ja pakattu sopivankokoisiin rasioihin tai pusseihin, ne tulevat myös käytettyä ilman hävikkiä. Siksi rakensimme Pohjanmaalle Pedersöreen Pohjois-Euroopan moderneimman salaattitehtaan, jossa valmistamme valmiiksi esikäsiteltyjä, tuoreita kasviksia ja salaattiaineksia, juureksia ja vihanneksia sekä valmiita salaattiaterioita suomalaisen arjen tueksi, kertoo Haapasalmi.
Valmiiden salaattiaterioiden rooli kasvisten käytön lisääjänä tunnistetaan laajasti. 66 prosenttia suomalaisista pitää niitä helppona tapana lisätä kasviksia ruokavalioon. Suomessa ostetaan päivittäin noin 90 000 valmiiksi pakattua salaattiateriaa.
Päivittäistä kasvismäärää ei ole helppo arvioida
Reilusti yli puolet ei osaa arvioida grammoissa, paljonko kasviksia syö päivittäin. Vain 13 prosenttia suomalaisista tietää syövänsä suositusten mukaisen 500–800 grammaa kasviksia päivässä. Kasvistietoisuus on kuitenkin kasvanut, sillä vuosi sitten vielä harvempi, alle 10 prosenttia osasi arvioida päivittäistä kasvisten syönnin määrää.
Harva hahmottaa grammamääriä arjessa, eikä siitä kannata tehdäkään turhan vaikeaa. Tärkeämpää on se, miltä lautanen näyttää ja löytyykö tomaatteja, porkkanoita tai vaikka salaattipussi valmiina jääkaapissa. Haluamme osaltamme helpottaa ihmisten arkea, ja siksi olemme merkinneet Hetki-tuotteiden pakkauksiin kasvisten määrän selkeästi näkyviin. Kun yhdellä silmäyksellä näkee, paljonko kasviksia annoksesta kertyy, suositustakin on helpompi noudattaa, toteaa Haapasalmi.
Kasviksia syödään enemmän silloin, kun ne ovat valintahetkellä näkyvillä ja helposti otettavissa. Siksi meidän kannattaa kaupan ja ravintoloiden kanssa kasvattaa kasvisten tarjontaa, hyllytilaa ja esillepanoa – myös buffetpöydissä. Me aiomme omalta osaltamme jatkaa kasvisten lisäämistä tuotteisiimme, valmiisiin leipiin ja mikroaterioihin. Pienillä muutoksilla voi olla iso vaikutus. Kasvisten lisääminen on myös tärkeä osa meidän vastuullisuustyötämme ja -tavoitteitamme. Haluamme tehdä kasvisten valitsemisesta helppoa ja herkullista, jatkaa Haapasalmi.
71 prosenttia kertoo: Kastikkeessa lilluvat mikroateriat ovat vanhanaikaisia
Kasvisbarometrilla kartoitettiin myös suomalaisten mielipiteitä mikroaterioista. Suomalaisten odotukset mikroaterioita kohtaan ovat korkealla. 81 prosenttia pitää niitä pitkälle prosessoituina ja 76 prosenttia epäterveellisempinä kuin itse tehtyä ruokaa. Valtaosa haluaa myös nähdä, mitä syö. 88 prosenttia ei halua ostaa mikroaterioita sokkona, vaan edellyttää raaka-aineiden olevan selvästi näkyvissä ja tunnistettavissa. Kastikkeessa lilluvia mikroaterioita pidetään vanhanaikaisina. Jopa 70 prosenttia yhdistää mikroaterioissa lyhyen säilyvyysajan tuoreuteen, kun taas pitkä säilyvyys herättää epäluuloa.
Kuluttajat viestivät selvästi, että tuoreus, läpinäkyvyys ja raaka-aineiden näkyvyys määrittävät mikroaterioiden tulevaisuutta, kertoo Fresh Servantin toimitusjohtaja Sami Haapasalmi.
Fresh Servantin teettämä kasvisbarometri 2026 toteutettiin tammikuussa 2026. Vastaava kysely teetettiin myös vuotta aikaisemmin, tammikuussa 2025. Kyselyt toteutti Bilendi Oy M3-paneelissa ja niihin vastasi 1 000 suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Lisätietoja:
Minna Sillanpää
viestintäjohtaja
Fresh Servant Group Oy Ab
puh. +358 50 66592
minna.sillanpaa@freshservant.fi
Fresh Servant Group -konserni on suomalaisen elintarvikealan menestystarina. Vuonna 1995 perustettu yritys kasvaa ja kehittyy vauhdilla, ja sen intohimona on valmistaa kuluttajille tuoretta, maukasta ja helppoa ruokaa arjen jokaiseen hetkeen. Meidät tunnetaan erityisesti Hetki-, Fresse- ja FreshPro-brändeistä sekä tukkutoiminnasta. Hetki-brändin kuluttajapakatut salaattiateriat ovat vakiinnuttaneet paikkansa markkinajohtajana. Tuotevalikoimamme ulottuu tuoremikroaterioista lämpimiin ja kylmiin välipalaleipiin, tuorepuuroihin, valmiiksi leikattuihin vihanneksiin, salaattibaareihin sekä ammattikeittiöiden korkealaatuisiin komponentteihin. Toimimme Suomessa Pedersöressä, Seinäjoella ja Lapualla, ja lisäksi meillä on tytäryhtiö Tumbassa, Ruotsissa. Yli 600 osaajaa lähes 40 eri maasta rakentaa yhdessä Fresh Servantista yrityksen, jossa tuoreus, rohkea kehitys ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Vuonna 2024 liikevaihto oli 94 miljoonaa euroa. Aina jotain Uutta – Aina jotain Hyvää! www.fresh.fi